Teollinen robottikäyttöjärjestelmä

Käyttöjärjestelmä on laite, joka antaa virtaa mekaaniselle rakennejärjestelmälle. Eri teholähteiden mukaan käyttöjärjestelmän siirtotila on jaettu neljään tyyppiin: hydraulinen tyyppi, pneumaattinen tyyppi, sähköinen tyyppi ja mekaaninen tyyppi. Varhaiset teollisuusrobotit käyttivät hydraulikäyttöjä. Hydraulijärjestelmän vuoto-, melu- ja hitaiden nopeuksien epävakausongelmien sekä raskaan ja kalliin voimayksikön vuoksi hydraulikäyttöisiä teollisuusrobotteja käytetään tällä hetkellä vain suuren mittakaavan raskaissa roboteissa, rinnakkaiskäsittelyroboteissa ja joissakin erikoissovelluksissa. Pneumaattisen käyttölaitteen etuna on nopea nopeus, yksinkertainen järjestelmärakenne, kätevä huolto ja alhainen hinta. Pneumaattisen laitteen työpaine on kuitenkin alhainen, eikä sitä ole helppo paikantaa tarkasti, joten sitä käytetään yleensä vain teollisuusrobottien päätelaitteen ohjaamiseen. Pneumaattisia tarttujaa, pyöriviä sylintereitä ja pneumaattisia imukuppeja käytetään päätetoimisina työkappaleen tarttumiseen ja asennukseen keskisuurilla ja pienillä kuormilla. Sähkökäyttö on tällä hetkellä yleisimmin käytetty ajotapa. Sille on ominaista helppo pääsy virtalähteeseen, nopea vaste, suuri käyttövoima, kätevä signaalin havaitseminen, siirto ja käsittely, ja se voi ottaa käyttöön erilaisia ​​joustavia ohjausmenetelmiä. Käyttömoottorissa käytetään yleensä askelmoottoria. Tulomoottorit tai servomoottorit käyttävät tällä hetkellä myös suorakäyttöisiä moottoreita, mutta kustannukset ovat korkeat ja ohjaus suhteellisen monimutkainen. Moottorin kanssa sovitettu vähennysventtiili käyttää yleensä harmonista vähennystä, sykloidivähennystä tai planeettavaihteistoa. Rinnakkaisten robottien lineaarikäyttövaatimusten suuren määrän vuoksi lineaarimoottoreita on käytetty laajalti rinnakkaisten robottien alalla.